Olipahan reissu!
Aamulla startattiin matkaan Tiian kanssa Paltamosta puoli viiden aikaan koirapoikien kanssa. Mukana menossa olivat Noita, Toto ja Neo. Ja hyvin mahduttiin koirinemme ja kamppeinemme Tiian Golfiin. Toto ja Noita on ihan bestikset, sitä en epäillytkään, etteikö ne takapenkkiä sovussa jakaisi, jännitti hieman miten Noita reagoi Nennuun, Tiian gordoninsetteriin, jota ei ole tavannut aiemmin tai jos on tavannut niin pentuna. Mutta kumpikin pojista osasi käyttäytyä eikä niillä ollut tarvetta isotella, niin kaikki kolme alle 2-vuotiasta menivät hyvin ja sulassa sovussa samaan autoon. Menomatka sujui leppoisasti kun sää oli mainio ja aurinko hymyili meille. Taukopaikkaa ei vain meinannut löytyä millään, kun edellispäivän myyjien lakko piti vielä aamulla asemia kiinni.
Vaasassa olimme perillä hyvissä ajoin, olihan pemut vaihdettu alkavaksi klo 10 tuomarinmuutoksen takia. Alunperin ne olivat jossain iltapäivällä ja aikataulu oli meille hyvä, porot ja pemut aivan eri aikaan. No tämä uusikin aikataulu oli ok, koska ennen poroja olisi 23 lappalaista ja pemut olisi siihen mennessä ohi. Eikä mitä, näyttelytoimikunta olikin päättänyt muuttaa aikataulua niin, että ensin arvosteltaisiin 15 cardigania! Ja pikaisen laskuopin mukaan minulla siis olisi pemuissa junnu-uros ja poroissa junnu-uros täsmälleen samaan aikaan kehässä! VOI F***!!! Onneksi apua oli tarjolla, kiitos Hanna-Kaisan ja Jossun. Ei muuta kuin molemmat pojat valmiiksi ja kyttäämään kumman kanssa mennään ensin.
No Toton vuoro koitti ensin, siinä vaiheessa oli porkkiskehässä slk junnunartut vielä menossa. Toton luokassa oli kuitenkin 5-6 osallistujaa joten ihan heti se ei ollut ohi. Toto, huolimatta varsin tukevasta varrestaan, sai erinomaisen ja voitti luokkansa. Pikkasen meinasi hikeä pukata päälle, kun viimeistä koiraa arvostellessa tuomari pyytää vielä eläinlääkärin paikalle tutkimaan uroksen kiveksiä. Hanna-Kaisa oli onneksi Noitan kanssa valppaana kehän laidalla ja tuli sanomaan jotta nyt sit pitäisi mennä. Kiireen vilkkaa Toto Jossun käsiin ja sitten mentiin ja juostiinpa sitten suoraan kehään ja jatkettiin ympyrää pari kierrosta samantien, olipa hilkulla ettei myöhästytty.
Noita voitti luokkansa erinomaisella ja jäimme siis odottamaan paras uros- kehää. Onneksi Jossu oli Toton kanssa pemukehän laidalla odottamassa pemujen PU-kehää. Valioluokassa esiintyvä Wauhtiwelhon Bekko, Noidan melkein veli, sai myös ERIn luokkavoitolla ansaitusti. Samoin upeassa kunnossa esiintyvä juuri 8-vuotias Hukkaperä Kaamosruhtinas sai ERIn voittaen luokkansa. Paras uros kehään siis juniori, valio ja vetsku. Ja mitä tekee Suukkosuun Shamaani, no poika ottaa ja yllättää ja voittaa urokset. Sitten vain odoteltiin vielä narttujen arvostelu. Nartut eivät saaneet erinomaisia joten meidän pikkuinen Noita-ukko oli sitten päivän ROP hienolla arvostelulla Hans Lehtisen kehässä!
Pemut olivatkin jo loppusuoralla kun pääsimme takaisin häkeille. Toto oli ollut hienosti PU2 kera varasertin. Kiitokset Jossulle Toton handlauksesta!
Kello meni 12 kun meillä oli kehät jo ohi, joten aikaa oli rutkasti tuhlattavana ennen ryhmiä. Kierreltiin vähän myyntikojuja ja Noita osti palkinnoiksi saamillaan lahjakorteilla kasan puruluita. Loppuaika sitten kulutettiin juoruilemalla, juttelemalla ja "ihmeteltiin ääneen" maailman menoa. Kiitos mukavasta seurasta Jossu, Julia, Hanna-Kaisa, Taija ja Elssu.
Koska Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneet tuhkapilvet ovat sekoittaneet koko Euroopan lentoliikenteen, oli lähes kaikki ulkomaalaiset tuomarit, lukuunottamatta Virolaisia, estyneet tulemasta paikalle. Sen takia myös ryhmätuomarit olivat menneet uusiksi. 5-ryhmän arvosteli Tapio Eerola. Ensin arvosteltiin veteraanit ja kovasti hurrattiin kun Marja Talvitie sijoitti Hukkaperä Kaamosruhtinaan BIS4-veteraaniksi. Corgiedustus marssi seuraavaksi kehään, tai ei sitä marssimiseksi voi sanoa, päivän molemmat ROPit kun liikkuvat pitkällä askeleella lennokkaasti. Pemu Amy sijoittui hienosti Javier Sanzhesin kehässä RYP3. Sillä välin me jo jännättiin kokoontumiskehässä. Noita oli aika levoton, ymmärrettävästi nuori koira oli jo väsynyt ja ei ollut enää ihan terävimmillään esiintyessään pitkän päivän jälkeen, ravasi se onneksi tyypilliseen tapaansa innokkaasti ja tehokkaasti liikkuen. Mutta eipä tuo nuoren koiran levoton esiintyminen sitten vaikuttanut lopputulokseen tällä kertaa, sillä Tapio Eerola sijoitti Noitan RYP-2!! Harvinaista herkkua Lapinporokoiralle KV-näyttelyssä! Ja kyllä minä olen ylpeä tuosta poijasta!
Päivän saldona siis: Gordoninsetteri Laurelhach The Pioneer VSP, SERT ja CACIB, Suukkosuun Hold The Line PU2, VARASERT ja Suukkosuun Shamaani ROP,SERT ja RYP-2.
Kotimatka sujuikin sitten räntä-lumi-vesisateessa ja mutkitellen pitkin ja poikin pohojanmaata etsien reittiä Iisalmeen. Mainittakoon vielä että "joku" valvoi ja odotti tuloksia ison rapakon takana ja soitteli sata miljoonaa kertaa eikä millään meinannut uskoa että kello on suomessa 8 aamulla ja olemme vasta matkalla Vaasaan.

kuvassa Noita rotukehässä

kuva Sanni Virtanen